Lähtövalmiit

Vauvat ovat lähteneet ja meno meillä kotona sen myötä edes hiukan rauhoittunut. Viimeinen viikko onkin siis ollut melkoista hulinaa pentujen muuton ympärillä. Vauvat on pesty ja puunattu, ruokasäkit shoppailtu, pentukansiot keräilty kasaan ja neljään kertaan käsitelty hoito-ohjeet, kauppasopparit, kynsien leikkuut ja tukanpuunaukset kaffekupin äärellä. Enpä ole kaiholla muistellut sitä, kun M-pentueen kohdalla luovutettavia oli tuplamäärä ;)

Mutta kaikeksi onneksi muutot ovat sujuneet hyvin! Pientä jännitystä toi jostain pennuille kulkeutunut "mahatauti" eli mukavasti muuton kynnyksellä pennut yksi toisensa jälkeen oksensivat... Olin jo aivan hermona tämän kanssa, kun kuitenkin perheet yleensä ovat tehneet aika massavat järjestelyt muuttopäivää ja pennun ensimmäisiä päiviä varten, joten ei olisi ollut kiva joutua siirtämään luovutusta. Mutta onneksi ja ihmeeksi kaikki selvisivät parilla yökkäyksellä, jotka suoritettiin mutkattomasti leikin lomassa. Vajaassa vuorokaudessa ensimmäisestä yökkimisestä koko show oli ohi ja lapset pääsivät lähtemään sovitun aikataulun mukaisesti, huh :) Canikur-lääkettä oli onneksi jo varmuuden vuoksi kaapissa eli jotain olin näemmä oppinut kahden vuoden takaisesta pentulauman rajusta äkkisairastumisesta.

Milla on suhtautunut pentujen muuttoon yllättävän tyynesti. Ensimmäisten kohdalla naureskelimme, ettei se tainnut edes huomata, kun porukka harveni. Neljännen eli Minnin lähtiessä Millan oli jo kai pakko huomata, mutta ei se onneksi ole pentua etsiskellyt. Ennemminkin vaikuttaa siltä, että Millaa on harmittanut leikkikavereiden väheneminen eikä niinkään pentujen mystinen katoaminen. Milla kun on ottanut kaiken saatavan ilon irti pennuistaan nyt viimeisinä viikkoina ja vapauttanut sisäisen lapsensa leikkimään ja riekkumaan yhdessä kakaralauman kanssa - jos ei jopa leikkimään kakaralaumalla... ;) Noh, onneksi äitiä ilahduttaa täällä vielä meidän oma pieni Vieno-neitimme.

Mutta tämän pidemmittä tällä kertaa terveisiä Pörrölle, Untolle, Máximolle ja Minnille! Ja suurkiitos vielä vauvojen perheille aktiivisesta yhteydenpidosta näinä ensimmäisinä jännittävinä päivinä pentujen kanssa. On ollut ihanaa kuulla, kuinka pentuja on jo viety torille, autoilemaan, mökille ja tutustumaan koirakavereihin sekä treenattu yksinoloa, sisäsiisteyttä, luoksetuloa jne. :) Hyvä, jatkakaa samaan malliin!

Ja tässä siis melkein lähtövalmiit pojat olosuhteiden pakosta kuvattuna jo pari päivää vaille 7-viikkoisina:

vas. hopea, sininen ja kulta





... ja tytöt päivää vaille 8-viikkoisina:

vas. punainen ja pinkki





Yksittäisposeeraukset kaikista on luvassa mahdollisesti jopa jo lähipäivinä, kunhan ehdin valikoida noin miljoonasta kuvasta julkaisukelpoisimmat versiot :)